Antropologia on ihmisen kulttuurisen ja sosiaalisen elämän tutkimista. Antropologi tarkastelee ihmisten käyttäytymistä, heidän ajatuksiaan ja tekemiään valintoja osana sitä sosiaalista ja kulttuurista ympäristöä, johon he kuuluvat. Antropologisessa muotoilututkimuksessa ollaan kiinnostuneita esimerkiksi siitä, miten aineellinen ympäristö, esineet ja tilat, on vuorovaikutuksessa ihmisten sosiaalisen toiminnan kanssa.
Antropologian toiminnallinen puoli on etnografia. Etnografiaa luonnehtii kentällä oleminen: ensikäden tiedon hankkiminen ihmisten jokapäiväisestä elämästä ja tuon tiedon järjestelmällinen muistiin kirjaaminen. Etnografia on ihmisiltä oppimista pikemminkin kuin ihmisten tutkimista: antropologi ei vie ennakko-oletuksiaan mukanaan kentälle vaan antaa tutkittavien itse määritellä kysymykset, joita heiltä tulisi kysyä. Etnografisen tutkimuksen kenttä voi olla mikä tahansa sosiaalinen ympäristö, vaikkapa yritysorganisaatio tai supermarketin asiakaskunta.
Etnografisen tutkimuksen tärkein strategia on niin sanottu osallistuva havainnointi, jota luonnehtii pitkäaikainen oleskelu tutkittavien ihmisten parissa. Tietoa kerätään ”uppoutumalla” ihmisten elämään, ottamalla siihen omakohtaista tuntumaa. Tiedon keräämisessä käytetään monia erilaisia tutkimusmenetelmiä ja työkaluja. Tärkeimmät näistä lienevät erilaiset haastattelun ja havainnoinnin muodot. Perinteisiä menetelmiä täydennetään nykyisin teknisin apuvälinein: videokuvauksella ja esimerkiksi matkapuhelimien avulla tapahtuvilla kyselyillä tai itsedokumentoinneilla.
Kaikki etnografinen tutkimus ei ole aina kuukausien kenttätyötä vaativaa. Soveltavan antropologian tarpeisiin on kehitelty erilaisia tapoja tehdä tutkimusta nopeutetusti, ja näitä tapoja voidaan soveltaa esimerkiksi bisnesantropologiassa. Lyhyestä kestostaan huolimatta on bisnesantropologiassakin tutkimus luonteeltaan systemaattista: erityistä huomiota kiinnitetään intensiiviseen ryhmätyöskentelyyn, erilaisten tutkimusmenetelmien rinnakkain käyttämiseen sekä tiedon keräämisen ja analysoinnin jatkuvaan vuorotteluun. Soveltavan luonteensa takia bisnesantropologiassa korostuu tutkimuksen ongelmakeskeisyys, käytännönläheisyys ja yhteistyö tutkimuskohteen kanssa. Ihmisten toiminta pyritään kuitenkin perinteisen antropologian lailla sijoittamaan laajempiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin yhteyksiinsä.
On sanottu, että kysyttäessä antropologi vastaa aina laajemmin kuin se kysymys, joka hänelle esitettiin, edellyttäisi. Tutkiessaan, miten uutta teknologiaa otetaan vastaan kodeissa, aloittaisi antropologi tutkimuksensa kysymällä, mitä koti nykyisin merkitsee tai mitä asuminen nykyisin on. Tutkiessaan, mitä ihmiset työpaikalla tekevät, hän voisi jopa olettaa, että työ on vain sivuasia, joka syntyy siitä, kun ihmiset solmivat sosiaalisia suhteita. Antropologi tekee tutkimustaan pienissä paikoissa tai arkisissa tilanteissa, mutta pyrkii vastaamaan suuriin kysymyksiin. Hän lähestyy suuria sosiaalisia systeemejä ja jopa globaaleja kulttuurisia muutosprosesseja tutkimalla ihmisten jokapäiväisen elämän rutiineja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti